Positiivinen luottotietorekisteri — kattava opas 2026
Verohallinnon ylläpitämä rekisteri muutti Suomen lainamarkkinat 1.4.2024. Tässä oppaassa kerromme, mitä tietoja rekisteriin kootaan, miten voit tarkistaa omat tietosi ja miten rekisteri vaikuttaa lainanhakemukseesi.
Vertaa lainojaLaina-aika voi olla 1–20 vuotta, lainasumma 1 000–70 000 € ja korko 4–15 %. Esimerkki: Kun lainasumma on 15 000 €, korko 6 %, takaisinmaksuaika 5 vuotta, avausmaksu 0 € ja tilinhoitomaksu 5 €/kk, kuukausierä on 295 €, takaisinmaksettava summa 17 700 € sekä todellinen vuosikorko (APR) on 6,92 %. Huomioithan, että lainan voi maksaa myös nopeammin takaisin.
Mikä on positiivinen luottotietorekisteri?
Positiivinen luottotietorekisteri on Verohallinnon Tulorekisteriyksikön ylläpitämä valtakunnallinen rekisteri, johon kootaan tiedot yksityishenkilöiden voimassa olevista kuluttajaluotoista ja tuloista. Rekisteri otettiin käyttöön 1.4.2024, ja sen käytön tavoitteena on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista sekä helpottaa luotonantajien tekemää luottokelpoisuuden arviointia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun haet lainaa, luotonantaja näkee nyt ajantasaisen kokonaiskuvan kaikista nykyisistä luotoistasi — ei pelkästään mahdollisia maksuhäiriömerkintöjä. Rekisteri on olennainen osa luotonhakuprosessia, ja sen tietoja tarkistetaan ennen jokaista uutta lainapäätöstä. Sinun ei itse tarvitse tehdä mitään: luotonantajat ilmoittavat luotot rekisteriin automaattisesti, ja tulotiedot haetaan Verohallinnon tulorekisteristä.
Rekisterin käyttöönotto on muuttanut suomalaista lainamarkkinaa merkittävästi. Aiemmin luotonhakija saattoi jättää kertomatta osan nykyisistä luotoistaan lainahakemuksessa — joko tahallisesti tai tahattomasti — mikä johti vääriin lainapäätöksiin. Nyt tieto on läpinäkyvää ja tämä hyödyttää niin maksukykyistä hakijaa (parempi neuvotteluasema) kuin koko yhteiskuntaa (ylivelkaantumisen väheneminen).
Tärkeää: Rekisterin tiedot ovat vain luotonantajien, luotonhakijan itsensä ja määrättyjen viranomaisten käytettävissä. Esimerkiksi vuokranantaja tai työnantaja ei saa tarkastella positiivisia luottotietojasi.
Miksi rekisteri perustettiin?
Suomi on Pohjoismaiden viimeinen maa, johon positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavia järjestelmiä on ollut jo vuosia, ja niiden on osoitettu tehokkaasti vähentäneen kotitalouksien ylivelkaantumista. Suomessa rekisterin valmistelu käynnistyi oikeusministeriössä vuonna 2019, ja laki positiivisesta luottotietorekisteristä (739/2022) astui voimaan 1.8.2022.
Rekisterin käyttöönoton taustalla vaikutti ennen kaikkea huoli suomalaisten kasvavasta yksityisestä velkaantumisesta. Ennen rekisteriä luotonantajat joutuivat arvioimaan hakijan maksukykyä pääosin hakijan itsensä antamien tietojen varassa — jotka saattoivat olla tahallisesti tai tahattomasti puutteellisia. Monella saattoi olla samanaikaisesti lainoja usealta eri luotonantajalta ilman, että yksikään niistä näki kokonaistilanteen.
Rekisterin ensisijaisena tavoitteena on siis ehkäistä sellaisia tilanteita, joissa kuluttaja saa uuden lainan vaikka nykyiset luotot jo ylittävät hänen maksukykynsä. Samalla rekisteri helpottaa myös oman talouden hallintaa — saat yhdestä paikasta koko totaalinäkymän velkoihisi.
Kuka ylläpitää rekisteriä?
Positiivisen luottotietorekisterin ylläpitäjä on Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. Sama yksikkö ylläpitää myös palkkatietojen tulorekisteriä, mikä mahdollistaa palkka-, eläke- ja etuustietojen automaattisen siirron rekisterien välillä. Rekisterin tekninen toteutus ja tietoturva ovat olleet Verohallinnon ja sen teknisten kumppaneiden vastuulla.
On tärkeää ymmärtää, että Verohallinto ei itse päätä, mitkä tiedot luotoistasi näkyvät rekisterissä. Luotonantajat ilmoittavat tiedot lakisääteisesti, ja ne vastaavat tietojen oikeellisuudesta. Verohallinto toimii ”neutraalina alustana”, joka kokoaa ja luovuttaa tiedot säädösten mukaisesti.
Milloin rekisteri otettiin käyttöön?
Laki positiivisesta luottotietorekisteristä (739/2022) astui voimaan 1.8.2022, minkä jälkeen rekisteriä kehitettiin aktiivisesti Verohallinnon ja sidosryhmien yhteistyönä. Rekisterin käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa:
1.4.2024 — ensimmäinen vaihe
Kuluttajaluotot — eli yksityishenkilöiden asunto-, kulutus-, opinto-, auto- ja luottokorttilainat — lisätty rekisteriin. Luotonantajat velvoitettiin tarkistamaan tiedot ennen luottopäätöstä.
1.12.2025 — toinen vaihe
Luotonantajat alkoivat ilmoittaa rekisteriin myös yksityishenkilöiden ottamat yrityslainat, kuten elinkeinonharjoittajien liiketoimintaluotot.
1.4.2026 — yrityslainojen täysi käyttöönotto
Luotonantajat pystyvät hakemaan rekisteristä tietoja myös yrityslainapäätösten tekoon yksityishenkilöille.
Mitä tietoja positiivisessa luottotietorekisterissä on?
Rekisteri sisältää kaksi päätietoluokkaa: luottotiedot (jotka luotonantajat ilmoittavat) ja tulotiedot (jotka haetaan Verohallinnon tulorekisteristä).
Luottotiedot
Luotonantajat ilmoittavat rekisteriin tiedot myöntämistään luotoista ja niihin tehtävistä muutoksista viimeistään sopimuksen tekoa seuraavana arkipäivänä. Rekisteristä löytyy:
- Luoton tyyppi, summa ja käyttötarkoitus
- Luoton avauspäivä ja päättymispäivä
- Korko, kuukausierä ja jäljellä oleva saldo
- Luoton lyhennykset
- Mahdolliset yhteisvastuulliset velalliset (puoliso, takaaja)
- Yli 60 päivän maksuviiveet ja eräännytetty laina
Tulotiedot
Tulotiedot haetaan automaattisesti Verohallinnon tulorekisteristä, jonne työnantajat ja etuuksien maksajat ilmoittavat tiedot lakisääteisesti. Rekisteristä näkyy:
- Palkkatulot viimeisen 12 kuukauden ajalta
- Eläketulot
- Etuudet — esimerkiksi työttömyyspäiväraha ja opintotuki
Huomioi: Pääomatulot, kuten vuokratulot tai osinkotulot, eivät näy tulorekisterissä eivätkä siten myöskään positiivisessa luottotietorekisterissä. Jos sinulla on merkittäviä pääomatuloja, joudut toimittamaan niistä tiedot luotonantajalle erikseen esimerkiksi verotuspäätöksen liitteellä.
Kuinka ajantasaisia rekisterin tiedot ovat?
Tietojen päivitystiheys riippuu tietotyypistä ja luoton luonteesta. Pääsääntöisesti tiedot ovat hyvin tuoreita, mutta joitain eroja on:
- Uudet luotot: Ilmoitetaan rekisteriin viimeistään luottosopimuksen tekoa seuraavana arkipäivänä.
- Muutokset luottoihin: Esimerkiksi lyhennykset ja sopimusmuutokset ilmoitetaan toisena arkipäivänä muutoksesta.
- Jatkuvat luotot (luottokortit, tililuotot): Saldotiedot päivittyvät kerran kuukaudessa.
- Tulotiedot: Palkat päivittyvät tulorekisteriin kuukausittain palkanmaksun yhteydessä.
- Maksuviiveet: Ilmoitetaan, kun viive on ylittänyt 60 päivää.
Tämä tarkoittaa, että lainaa hakiessasi luotonantaja näkee käytännössä reaaliaikaisen kuvan taloudellisesta tilanteestasi. Jos olet esimerkiksi juuri maksanut pois yhden luoton, muutos näkyy rekisterissä yleensä 1–2 työpäivässä.
Mitkä lainat näkyvät rekisterissä?
Kaikki yksityishenkilön nimellä otetut voimassa olevat kuluttajaluotot näkyvät rekisterissä. Käytännössä rekisteristä löytyvät siis kaikki merkittävimmät lainatyypit:
- Asuntolainat ja taloyhtiön osakaslainat
- Kulutusluotot ja vakuudettomat lainat
- Opintolainat
- Autolainat ja ajoneuvorahoitukset
- Luottokortit ja jatkuvat luotot
- Osamaksusopimukset (tietyt)
- Leasingsopimukset
- Yksityishenkilöiden yrityslainat (1.12.2025 alkaen)
- Kauppojen myöntämät tavaraluotot (esim. huonekaluliikkeet)
- Yksityishenkilöiden väliset lainat
- Osakeyhtiöiden lainat (yhtiö vastuullisena)
- Maksuhäiriömerkinnät (näkyvät Asiakastiedon rekisterissä)
- Laskut ja perintäasiat (ennen 60 pv viivettä)
Yhteisvastuullisista lainoista: Jos sinulla on esimerkiksi asuntolaina yhdessä puolisosi kanssa, rekisterissä näkyy lainan kokonaissumma molemmilla velallisilla. Merkinnän yhteydessä näytetään kuitenkin velallisten lukumäärä — tämä on tärkeää, jotta luotonantaja voi arvioida, millaisen osuuden lainasta käytännössä kannat yksin.
Erityistilanteet ja poikkeukset
Muutamissa tilanteissa rekisterin toiminta voi poiketa normaalista. Nämä on hyvä tietää erityisesti silloin, kun tilanteesi on tavanomaista monimutkaisempi:
Yksityishenkilön yrityslainat. Jos olet toiminimenä toimiva yrittäjä (yksityinen elinkeinonharjoittaja), myös yritystoimintaasi varten ottamat lainat ilmoitetaan rekisteriin 1.12.2025 alkaen. Osakeyhtiön ottamat lainat eivät sen sijaan näy rekisterissä — niistä vastaa yhtiö itse, ei omistaja henkilökohtaisesti. Jos olet kuitenkin antanut henkilökohtaisen takauksen osakeyhtiön lainalle, takaussitoumus näkyy rekisterissä.
Luoton siirtyminen yritysmuotoon. Jos toiminimiyrityksesi muutetaan osakeyhtiöksi ja yrityslaina siirtyy yhtiölle, luotonantaja ilmoittaa rekisteriin lainan päättyneeksi. Jos säilytät kuitenkin henkilökohtaisen vastuun lainasta, laina pysyy rekisterissäsi.
Vanhat maksuhäiriömerkinnät. Jos sinulla on aiemmin ollut maksuhäiriömerkintä, joka on jo poistunut Asiakastiedon rekisteristä, se ei silti näy positiivisessa rekisterissä. Rekisteri näyttää vain nykytilanteen — ei historiaa. Uudet maksuviivemerkinnät sen sijaan kertyvät normaalisti.
Positiivinen vs. negatiivinen luottotietorekisteri — mitä eroa?
Monet sekoittavat positiivisen ja negatiivisen luottotietorekisterin, mutta ne ovat täysin eri asioita. Molempia käytetään luotonhaussa, mutta tietojen sisältö, ylläpitäjä ja käyttötarkoitus eroavat.
Käytännössä rekisterit täydentävät toisiaan. Luotonantaja tarkistaa molemmat ennen lainapäätöstä: negatiivisesta rekisteristä maksuhäiriömerkinnät ja positiivisesta rekisteristä voimassa olevat luotot ja tulotiedot. Lue lisää aiheesta artikkelistamme maksuhäiriömerkintä ja luottotiedot.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä lainanhakijalle?
Lainaa hakiessasi luotonantaja tekee siis kaksi erillistä tarkastusta. Ensimmäisenä tarkistetaan, löytyykö sinulta maksuhäiriömerkintää Asiakastiedon rekisteristä — jos löytyy, lainahakemus hylätään käytännössä automaattisesti. Toisena tarkistetaan positiivisen luottotietorekisterin tiedot: nykyiset luotot, niiden yhteenlaskettu kuukausierä ja tulotasosi.
Lainapäätös tehdään lopulta kokonaisharkinnan perusteella. Luotonantaja arvioi muun muassa nykyisten lainojen hoitokykyä (nykyiset kuukausierät + uuden lainan erä suhteessa tuloihin), tulojen vakautta (esim. onko palkka säännöllistä palkkatyötä vai vaihtelevaa freelancer-tuloa) ja maksuhistoriaa (onko maksuviiveitä ollut viimeisen vuoden aikana).
Näin tarkistat omat tietosi ilmaiseksi
Jokainen yksityishenkilö voi maksutta tarkastella omia luotto- ja tulotietojaan sekä nähdä, kuka on pyytänyt tietoja rekisteristä. Tarkastus on hyvä tehdä ennen lainanhakua — tiedot kannattaa varmistaa, jotta hakemus menee läpi mahdollisimman sujuvasti.
1. Siirry asiointipalveluun
Mene Verohallinnon ylläpitämään osoitteeseen vero.fi/positivecreditregister ja valitse ”Yksityishenkilön sähköinen asiointipalvelu”.
2. Tunnistaudu Suomi.fi:llä
Kirjaudu sisään pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Tunnistautuminen on maksuton.
3. Tarkastele tietoja
Näet kaikki voimassa olevat luottosi, niiden saldot, mahdolliset maksuviiveet sekä viimeisen 12 kuukauden palkka- ja etuustiedot.
4. Korjaa virheet
Jos huomaat virheellisiä tietoja, ota yhteys suoraan kyseisen luoton luotonantajaan — tietojen päivittäminen on luotonantajien vastuulla, ei Verohallinnon.
Vinkki: Asiointipalvelussa voit myös asettaa itsellesi maksuttoman vapaaehtoisen luottokiellon. Se estää uusien kuluttajaluottojen myöntämisen nimiisi ja on hyödyllinen esimerkiksi tunnistautumispetosten torjunnassa.
Miten rekisteri vaikuttaa lainahakemukseesi?
Jokainen luotonantaja on lain mukaan velvollinen tarkistamaan positiivisen luottotietorekisterin tiedot ennen kuluttajaluoton myöntämistä. Tämä tarkoittaa, että rekisteristä on tullut lainapäätöksen keskeinen työkalu — et voi kieltää luotonantajalta tarkastuksen tekemistä, jos haet lainaa.
Rekisterin vaikutukset lainansaantiin riippuvat pitkälti omasta tilanteestasi:
Maksukykyiselle hakijalle
Jos sinulla on vakaat tulot, nykyisiä luottoja kohtuullisessa määrin ja puhdas maksuhistoria, rekisteri voi parantaa asemaasi lainanhakijana. Luotonantaja näkee selkeästi, että pystyt hoitamaan velvoitteesi, ja voi siksi tarjota sinulle paremmat ehdot tai edullisemman koron. Lainahakemus myös käsitellään nopeammin, kun tietoja ei enää tarvitse toimittaa erillisinä liitteinä.
Ylivelkaantuneelle hakijalle
Jos sinulla on jo paljon luottoja suhteessa tuloihisi, rekisteri voi vaikeuttaa uusien lainojen saamista. Luotonantaja näkee kaikkien nykyisten luottojesi kuukausierät ja voi arvioida, ettei uusi laina mahdu maksukykyysi. Tämä on rekisterin tavoitteenkin mukaista — ylivelkaantumisen ehkäisy.
Maksuviiveen saaneelle
Jos rekisterissä on maksuviivemerkintä, lainansaanti vaikeutuu. Viive näkyy 60 päivän kuluttua eräpäivästä, ja se on yksi merkittävimmistä hylkäyssyistä lainahakemuksessa. Viivemerkintä ei kuitenkaan ole pysyvä: se poistuu, kun maksat erän tai sovit uudesta maksuohjelmasta.
Huomioi kuluttajansuoja: Suomen korkokatto on 15 % + 3 kk Euribor (noin 17,5 % vuonna 2026) — riippumatta luottokelpoisuudestasi. Myöskään maksuhäiriömerkintä ei oikeuta luotonantajaa perimään korkokaton ylittävää korkoa.
Kuinka voit valmistautua lainanhakuun?
Positiivinen luottotietorekisteri tuo lainanhaulle entistä enemmän läpinäkyvyyttä — mikä tarkoittaa myös sitä, että voit itse valmistautua hakemukseen paremmin kuin ennen. Ennen lainanhakua kannattaa tehdä seuraavat askeleet:
- Kirjaudu rekisteriin ja tarkista, että kaikki luottosi ja niiden saldot näkyvät oikein. Jos löydät virheitä, ilmoita ne heti kyseiselle luotonantajalle.
- Laske kokonaismaksurasituksesi — eli kaikkien nykyisten luottojesi yhteenlaskettu kuukausierä. Tämä summa vaikuttaa suoraan siihen, paljonko uutta lainaa voit saada.
- Tarkista tulotietosi — että kaikki palkka- ja etuustulosi ovat oikein tulorekisterissä. Puutteet voivat johtaa liian pessimistiseen arvioon maksukyvystäsi.
- Harkitse vanhojen luottojen yhdistämistä — useita pieniä kulutusluottoja kannattaa ehkä yhdistää yhdeksi edullisemmaksi lainaksi ennen uuden luoton hakemista. Lue lisää: lainojen yhdistäminen.
- Odota mahdollista maksuviivemerkintää, jos sellainen on tulossa. Maksuviivemerkinnän saaminen juuri ennen lainanhakua käytännössä tuhoaa hakemuksen onnistumismahdollisuudet.
Vaikuttaako rekisteri lainan korkoon?
Kyllä, epäsuorasti. Luotonantajat arvioivat riskiprofiilisi rekisteristä saatujen tietojen perusteella, ja korko määräytyy tämän riskiarvion mukaan. Maksukykyinen hakija, jolla on vakaa tulovirta ja maltilliset nykyiset luotot, saa tyypillisesti paremman koron kuin hakija jolla on paljon luottoja suhteessa tuloihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kilpailuttaminen kannattaa nyt aiempaa enemmän. Kun luotonantajat näkevät kaikki samat tiedot, niiden tarjousten ero syntyy pääosin niiden omasta riskinarviointimallista ja marginaalista. Yksi pankki voi tarjota saman hakijan lainalle 7 % korkoa ja toinen 12 % koron — samoilla pohjatiedoilla.
Maksuviivemerkintä — mitä se tarkoittaa?
Monet sekoittavat maksuviivemerkinnän maksuhäiriömerkintään. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia, ja erotus on tärkeä ymmärtää:
Maksuviivemerkintä (positiivinen rekisteri)
Tulee rekisteriin, kun lainan maksuerä on viivästynyt yli 60 päivällä eräpäivästä tai kun luotonantaja on eräännyttänyt lainan ennenaikaisesti kokonaan maksettavaksi. Merkintä poistuu rekisteristä, kun maksat erän tai sovit luotonantajan kanssa uudesta maksuohjelmasta.
Maksuhäiriömerkintä (negatiivinen rekisteri)
Tulee käräjäoikeuden maksutuomion tai ulosoton kautta. Merkintä säilyy 2–4 vuotta, ja sen poistaminen on mahdollista vain merkinnän vanhenemisen myötä. Maksuhäiriömerkintä on vakavampi asia kuin pelkkä maksuviive ja estää lainansaannin käytännössä kokonaan kuluttajaluotonantajilta.
Jos sinulla on maksuhäiriömerkintä, et valitettavasti saa lainaa Nordsekin kumppaneilta. Tässä tilanteessa kannattaa ensin keskittyä nykyisten velkojen maksamiseen ja tarvittaessa ottaa yhteys talous- ja velkaneuvontaan (palvelu on maksuton).
Miten päästä eroon maksuviivemerkinnästä?
Toisin kuin maksuhäiriömerkintä, maksuviivemerkintä on suhteellisen helppo saada pois rekisteristä. Keinoja on käytännössä kaksi:
1. Maksa viivästynyt erä kokonaan. Kun maksat eräpäivästä viivästyneen erän ja mahdolliset viivästyskorot, luotonantaja päivittää tiedon rekisteriin toisena arkipäivänä. Merkintä poistuu sen jälkeen rekisteristä.
2. Sovi luotonantajan kanssa uudesta maksuohjelmasta. Jos et pysty maksamaan koko erää kerralla, ota yhteys luotonantajaan ja ehdota uutta maksuaikataulua. Kun uusi sopimus on tehty, merkintä päivittyy rekisteriin ja poistuu — vaikka velka ei olisi vielä kokonaan maksettu.
Erityisen tärkeää on ottaa yhteyttä luotonantajaan mahdollisimman aikaisin, jo ennen 60 päivän rajan ylittymistä. Useimmat luotonantajat ovat valmiita neuvottelemaan maksuohjelmasta — heille on taloudellisesti parempi saada velka maksetuksi hitaammin kuin joutua perintäprosessiin.
Aseta itsellesi maksuton luottokielto
Positiivisen luottotietorekisterin asiointipalvelussa voit halutessasi asettaa itsellesi vapaaehtoisen luottokiellon. Kielto estää luotonantajia myöntämästä sinulle uusia kuluttajaluottoja niin kauan kuin kielto on voimassa. Palvelu on täysin maksuton.
Milloin luottokielto voi olla hyödyllinen?
- Henkilötietojen väärinkäyttö — jos epäilet, että henkilötietosi ovat joutuneet rikollisten käsiin, luottokielto estää luottojen ottamisen nimiisi
- Oma talouden hallinta — voit esimerkiksi säästämisvaiheessa sulkea itseltäsi uusien kuluttajaluottojen mahdollisuuden
- Peliongelmat tai impulsiiviset hankinnat — luottokielto toimii käytännön esteenä, kun tahdonvoima ei riitä
- Ulkomaille muutto — kun et itse asu Suomessa, luottokielto estää identiteettivarkauteen perustuvat petokset
Luottokielto on täysin peruutettavissa. Voit asettaa sen milloin tahansa ja poistaa sen samassa asiointipalvelussa. Kielto tulee voimaan heti.
Mitä positiivinen luottotietorekisteri ei tee?
Rekisteristä puhutaan paljon, eikä kaikki puhe pidä paikkaansa. Tässä yleisimmät väärinkäsitykset ja mitä rekisteri todellisuudessa ei tee:
Rekisteri ei tee lainapäätöstä puolestasi
Positiivinen luottotietorekisteri on tietolähde — ei automaattinen lainapäätösjärjestelmä. Luotonantaja arvioi tietosi ja tekee lainapäätöksen omien kriteeriensä mukaan. Sama rekisteritieto voi tuottaa eri päätöksen eri pankeissa. Kilpailuttamalla lainasi useassa paikassa löydät todennäköisesti parhaat ehdot.
Rekisteri ei korvaa luottotietojen tarkistusta
Rekisteri täydentää, mutta ei korvaa Suomen Asiakastiedon tai Dun & Bradstreetin luottotietorekisterejä. Maksuhäiriömerkintäsi tarkistetaan edelleen näistä kaupallisista rekistereistä. Luotonantajan on lainsäädännön mukaan käytettävä molempia tietolähteitä.
Rekisteri ei paljasta omaisuuttasi
Rekisterissä näkyvät vain luottosi ja tulotietosi. Omaisuus, pankkitilien saldot, sijoitukset tai kiinteistöomistukset eivät näy rekisterissä. Jos haluat esittää niitä osana lainahakemusta vaikkapa suuremman lainan saamiseksi, ne pitää ilmoittaa luotonantajalle erikseen.
Rekisteri ei poista olemassa olevaa maksuhäiriömerkintää
Jos sinulla on aiempi maksuhäiriömerkintä Asiakastiedon rekisterissä, se ei poistu positiivisen luottotietorekisterin käyttöönoton vuoksi. Maksuhäiriömerkinnät poistuvat omilla aikatauluillaan (2–4 vuotta), ja niiden olemassaolo näkyy edelleen luotonantajille.
Rekisteri ei paranna automaattisesti luottokelpoisuuttasi
Rekisteri on neutraali tietolähde. Se ei nosta eikä laske luottokelpoisuuttasi itsessään — se näyttää pelkästään faktat. Parantaaksesi luottokelpoisuuttasi sinun pitää käytännössä vähentää nykyistä velkamäärääsi, varmistaa säännölliset tulot tai parantaa maksuhistoriaasi.
Usein kysytyt kysymykset
Vaikuttaako rekisteri kaikkiin lainoihin?
Kyllä, kuluttajaluottoihin. Luotonantaja on velvollinen tarkistamaan rekisterin tiedot ennen jokaisen uuden kuluttajaluoton myöntämistä. Kauppojen tavaraluotot (esim. huonekaluliikkeet) jäävät osin rekisterin ulkopuolelle.
Voinko estää tietojeni luovutuksen?
Et voi. Kun haet lainaa, luotonantaja hakee tietosi rekisteristä osana lakisääteistä luottokelpoisuusarviointia. Voit kuitenkin asettaa itsellesi vapaaehtoisen luottokiellon, joka estää uusien luottojen myöntämisen.
Näkyvätkö takaukseni rekisterissä?
Kyllä. Yksityishenkilöiden antamat takaukset ilmoitetaan positiiviseen luottotietorekisteriin samaan tapaan kuin omat luotot. Tämä otetaan huomioon kun itse haet uutta lainaa.
Pääsevätkö työnantaja tai vuokranantaja näkemään tietoni?
Eivät. Rekisterin tietoja saavat käyttää ainoastaan luotonantajat luottokelpoisuuden arviointiin sekä tietyt viranomaiset lain sallimissa tapauksissa. Työnantajat ja vuokranantajat eivät ole oikeutettuja tietoihin.
Voinko hakea lainaa vaikka minulla on maksuviivemerkintä?
Voit hakea, mutta todennäköisyys lainan saamiselle pienenee merkittävästi. Luotonantajat suhtautuvat maksuviivemerkintään varovasti. Kannattaa ensin hoitaa viiveellinen maksu tai sopia uudesta maksuohjelmasta.
Mitä jos huomaan virheellisen tiedon rekisterissä?
Ota yhteys suoraan kyseiseen luotonantajaan. Tietojen korjaaminen on luotonantajan vastuulla, ei Verohallinnon. Luotonantajan virallisen nimen löydät rekisterin asiointipalvelusta.
Kuinka monta lainaa minulla voi olla samanaikaisesti?
Lakisääteistä ylärajaa lainojen lukumäärälle ei ole. Luotonantaja arvioi kuitenkin kokonaismaksurasitustasi — kaikkien luottojesi yhteenlaskettu kuukausierä ei yleensä saa ylittää noin 40 % nettotuloistasi. Kun tämä raja lähestyy, uusien lainojen saaminen vaikeutuu olennaisesti.
Vaikuttaako rekisteri ulkomailta otettuihin lainoihin?
Kyllä, jos ulkomainen luotonantaja toimii Suomessa ja on ilmoittautunut rekisteriin. Esimerkiksi virolaisten pankkien Suomessa myöntämät lainat ilmoitetaan rekisteriin. Pelkästään ulkomailla otetut, puhtaasti ulkomaille jäävät lainat eivät sen sijaan näy Suomen rekisterissä — mutta tällaisten lainojen ottaminen Suomessa asuvalle on käytännössä erittäin harvinaista.