Suomessa ja Euroalueella talous on sujunut mollivoittoisesti vuonna 2023. Heikentynyt talousuhdanne ja näkymät eivät ole ajaneet Euroaluetta vielä taantumaan, mutta sillä on ollut jo vaikutusta työllisyyteen ja monen työntekijän tulevaisuuden näkymiin heikentävästi.
YTK työttömyyskassa julkaisi tuoreen tutkimusraportin, jossa kassan jäsenten pelkoja tutkittiin omasta työllisyystilanteesta. Tutkimus paljastaa, että eniten pelkoa oman työpaikan menettämisestä kokevat rakennusalan, markkinointi ja kulttuurialan työntekijät.
Lue lisää: Työttömyyden uhkaa koetaan nyt etenkin rakennusalalla sekä markkinoinnin ja kulttuurin parissa – YTK
Rakennusala ja markkinointi ala ovat suhdanneherkkiä toimialoja
Perinteisesti rakennusala ja markkinointi sekä kulttuuri ala on suhdanneherkkä toimiala, joka kärsii ensimmäisenä heikon taloussuhdanteen johdosta.
- Rakennusalaa painaa korkojen nousu, yleinen heikko taloustilanne, aikaisempi ylirakentaminen, vähäinen kysyntä, laskeneet kiinteistöjen hinnat ja inflaatio
- Markkinointi alaa painaa yleinen heikko suhdanne, jolloin yritykset karsivat markkinointi kustannuksista
Rakennusalan vaikeuksista on jo raportoitu mediassa vuonna 2023 melko paljon. Rakennusalan vaikutus koko Suomen talouteen on merkittävä, sillä se työllistää Suomessa noin 100 000 työntekijää.
Vaikka markkinointi ja rakennusala ovat olleet hätää kärsimässä vuonna 2023, voi suhdanteen nousu palauttaa markkinat takaisin hyvälle tasolle. On hyvä muistaa, että etenkin rakennusala oli ennen vuoden 2022 – 2023 laskusuhdannetta saanut nauttia kovasta nousu markkinasta.
Vähiten uhkaa kokevat rahoitusala, terveysala ja valtiolla töissä olevat
YTK kassan mukaan vähiten huolta tulevasta työllistymisestä koetaan rahoitusalalla, terveysalalla ja valtion töissä olevilla.
Perinteisesti terveysala ja valtion töissä ei ole suhdanteilla yhtä merkittävä vaikutus työllisyyteen kuin muilla riskisemmillä aloilla. Terveysala on jo jonkin aikaa kärsinyt kroonisesti työntekijä pulasta – eikä tilanne ole parantumassa ainakaa lähiaikoina.
Rahoitusalalla uhkia ei koeta tällä hetkellä kovin suureksi, vaikka myös heikko taloustilanne voi ajaa työpaikkojen leikkaantumiseen. Esimerkiksi Finanssikriisin aikaan moni rahoitusalan työntekijä menetti työpaikkansa. Lisäksi lisääntynyt digitalisaatio voi syödä myös rahoitusalan työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Taloudessa pieniä valonpilkahduksia Euroalueella
Vaikka Euroalueen ja Suomen talous on ei ole kasvanut kovaa vauhtia vuonna 2023, ei tilanne täysin toivoton ole. Suomen Pankki ennakoi kesällä 2023, että Suomen talous nousee pienestä taantumasta kasvun tielle jo vuonna 2024 ja 2025.
- Suomen talous supistuu vuonna 2023 0,4%
- Vuonna 2024 talous kasvaa 0,9%
- BKT nousee vuonna 2025 1,5% tasolle
On hyvä huomata, että talouden kasvu ei tarkoita suoraan, että kaikki toimialat lähtevät kasvuun. Esimerkiksi rakennusalan nousua vauhdittaisi korkojen selkeä lasku ja inflaation painuminen alaspäin.
Kulutusluottojen määrä noussut huimasti vuonna 2023
Samaan aikaan kun talous on mennyt mollivoittoisesti, on kulutusluottoja haettu Suomessa ennätysmäärä käyttöön. Onko lainoja nostettu paikkaamaan nousseita kustannuksia? Sitä tutkimus ei kerro, mutta yle raportoi, että kulutusluottojen määrä on noussut huimasti vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna:
- Suomen Pankin tilastoissa kulutusluottojen kanta on kohonnut suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Kulutusluottoja oli kesäkuun lopussa 25,7 miljardia euroa – ennätyksellisen paljon.
- Kulutusluoton keskikorko oli 12,5%